Minna Lund (she/they) is a theatre director who’s artistic work is connected to stage, writing, dramaturgy and curating. At the core of her practice is seeking pleasure from the process or in the artwork itself and asking the question of what is and what should be monumental? Lund is using autobiographical and makes undisciplined use of existing materials, such as pop-culture and old classics. She seeks vitality, solace and magic on stage. Lund’s work is guided by feminist practices and progressive dreaming as activism
Minna Lund on teatteriohjaaja, jonka taiteellinen työ kytkeytyy näyttämöön, kirjoittamiseen, dramaturgiaan ja kuratointiin. Hänen työskentelynsä ytimessä on nautinto, haavat ja kysymys siitä, mitä on ja mitä pitäisi olla monumentaalista. Lund käyttää työssään omaelämäkerrallisuutta ja hyödyntää kurittomasti olemassa olevia materiaaleja, kuten populaarikulttuuria ja vanhoja klassikoita. Hän etsii elinvoimaa, lohtua ja taikuutta näyttämöllä. Lundin työtä ohjaavat feministiset käytännöt ja progressiivinen unelmointi aktivismina.
ENG
Minna Lund (she/they) is a theatre director who’s artistic work is connected to stage, writing, dramaturgy and curating. At the core of her practice is seeking pleasure from the process or in the artwork itself and asking the question of what is and what should be monumental? Lund is using autobiographical and makes undisciplined use of existing materials, such as pop-culture and classics. She seeks vitality, solace and magic on stage. Lund’s work is guided by feminist practices and progressive dreaming.
Currently, she is interested in conceiving of the stage as an altar of desires and longings, seeking work-specific unconventionalities. Fundamental questions of life’s continuity frequently recur on her stage, and the forms of her productions range from conceptual contemporary performances to classical interpretations at city theaters.
FIN
Minna Lund on teatteriohjaaja, jonka taiteellinen työ kytkeytyy näyttämöön, kirjoittamiseen, dramaturgiaan ja kuratointiin. Hänen työskentelynsä ytimessä on nautinto, haavat ja kysymys siitä, mikä on ja minkä pitäisi olla monumentaalista. Lund käyttää työssään omaelämäkerrallisuutta ja hyödyntää kurittomasti olemassa olevia materiaaleja, kuten populaarikulttuuria ja klassikoita. Hän etsii näyttämöltään elinvoimaa, lohtua ja taikuutta. Lundin työtä ohjaavat feministiset käytännöt ja progressiivinen unelmointi. Lundia kiinnostaa tällä hetkellä ajatella näyttämöä halujen ja kaipuiden alttarina sekä etsiä teoskohtaisia epäsovinnaisuuksia. Hänen näyttämöllään toistuvat usein fundamentaalit kysymykset elämän jatkumisesta ja näyttämön muodot vaihtelevat konseptuaalisista nykyesityksistä kaupunginteatterien klassikkotulkintoihin